Valttina vastuullisuus – pohjoismaisessa yhteistyössä lääketeollisuus voi vain voittaa

Blogi • 22.11.2019

Lääkeyritysten pohjoismaiset organisaatiot nousevat yhä uudestaan tuhkasta kuin Feeniks-linnut – tullakseen pian taas haudatuiksi. Tämä aaltoliike on jatkunut koko sen ajan, jonka olen lääkemaailmaa katsonut. Nyt on jälleen hautajaisten vuoro. Mennään Eurooppa-hubeihin tai palautetaan maaorganisaatioita, kun suuntauksen pitäisi olla kohti yhä vahvempaa pohjoismaista yhteistyötä.

Osallistuin jokin aika sitten kahteen pohjoismaiseen tapahtumaan: toinen oli kauppadelegaatiomatka Norjaan ja toinen oli pohjoismaisten lääketeollisuusyhdistysten yhteinen kongressi Tukholmassa. Ensiksi mainitussa pohdimme mm. eri Pohjoismaiden business-kulttuurieroja, toisessa eri maiden yhteiskunnan ja terveydenhuollon rakenteita ja eroja.

Aika voi tarkoittaa tehokkuutta, selvyyttä, toimintaa ja laatua

Kulttuureissa on paljon samanlaisuutta, mutta myös eroja, kuten esimerkiksi aikakäsityksessä. Meille suomalaisille mahdollisimman lyhyt käytetty aika tarkoittaa tehokkuutta, norjalaisille se tarkoittaa selvyyttä (asiat mutkistuvat pitkittyessään) ja tanskalaisille lyhyt käytetty aika tarkoittaa toimintaa. Ruotsalaiset taas ovat sitä mieltä, että mitä pidempi aika käytetään asian käsittelyyn, sitä laadukkaampi päätös syntyy.

Ruotsalainen suunnittelee ja organisoi, jolloin ohjaava tekijä on turvallisuuden tunne ja sosiaalinen yhteisöllisyys. Suomalaista ohjaa vahvasti velvollisuus, mutta toiminta on spontaanimpaa ja myös joustavampaa vaihtamaan suuntaa nopeasti. Tästäkin syystä kokeilukulttuurissa kukoistava teknologiakehitys pelittää meillä hienosti.

Vaatimattomuus ei kaunista

Kun muut ovat ylpeitä itsestään ja saavutuksistaan, miten ajattelee ja tekemisiään esittelee vaatimaton suomalainen: eihän me oikein mitään olla eikä mitään ainakaan osata, tällaista metsäkansaa vaan. Muiden maiden kehuessa kilpaa omia markkinoitaan ja saavutuksiaan Suomi esitteli lääketeollisuuden yhteisseminaarissa epäonnistunutta sotea ja kertoi hallituksesta, joka ei tiedä mitä tekee.

Mutta, kun päästiin numeroihin ja faktoihin, silloin suomalainen loisti eksakteilla tiedoillaan – ei markkinapuhetta tai oletuksia, vaan puhdasta faktaa. Tämän me osaamme! Unohdimme kuitenkin käyttää tämän erinomaisen markkinapaikan esitellä kansallisia saavutuksiamme, kuten esimerkiksi FinnGeniä ja SUDDEN-hankettamme ja kansainvälisestikin palkittua nanoteknologiaa.

Kohti pohjoismaista terveysalan kokonaisuutta

Erilaisuudesta kumpuavassa pohjoismaisessa yhteistyössä meillä on vain voitettavaa. Ruotsi on toiseksi suurin kauppakumppanimme, mutta esimerkiksi Norja vasta sijalla 11. Norjalla on rahaa, Suomella on teknologiaa – tulkaa ja myykää sitä Norjaan, hehkutti suurlähettiläskin.

Euroopan lääketeollisuusliittojen kattojärjestön, EFPIAn puheenjohtaja Nathalie Moll esitti samaisessa lääketeollisuuden seminaarissa kutsuhuudon lääketeollisuudelle: tehkää yhteistyötä, tulkaa pois siiloista. Olen samaa mieltä. Lääketeollisuuden tulee katsoa ympärilleen laajasti, tulla pois maa- ja toimialasiiloista rakentamaan yhteispohjoismaista terveyden ekosysteemiä.

Lääkepuolella olemme jo hyvällä tiellä yhteispohjoismaisilla pakkauksilla. Kenties yhteiset velvoitevarastot voisivat olla ratkaisu saatavuusongelmiin? Tai entäpä yhteispohjoismaiset tuotantolaitokset, joissa vahva digitalisointi painaisi työvoimakustannukset kannattavalle tasolle ja ympäristötekijät olisi huomioitu riittävästi?

Tuotanto takaisin Pohjoismaihin – valttina vastuullisuus ja läpinäkyvät tuotantoketjut

Tuodaan lääke-, laite-, vaate- ja ruokatuotantoa takaisin Pohjoismaihin tavoitteena vastuullisuus ja läpinäkyvät tuotantoketjut, kenties kaupan päälle jopa omavaraisuus. Ja palautetaan ruotsin kielen opiskelun arvostus Suomessa. Yhteinen kielipohja luo veljeyttä ja yhteenkuuluvuutta. Meille suomalaisille se tuo lyömättömän kilpailuedun: ruotsintaitoisina meillä on ymmärrys kaikkien Pohjoismaiden kielistä.

Olemme erilaisia – ollaan sitä ylpeästi ja tehdään siitä vahvuus. Muistaen kuitenkin, että kun riittävän etäältä katsoo tätä Pohjolaa, olemme kuin samaa kansaa. Tälle samanlaisuudelle on hyvä rakentaa pohjoismaista yhteistyötä ja kauppakumppanuutta.